Vielä saamme nauttia juhannusruusun kukinnasta, joka on levittäytynyt pöydälle kuin kermakku konsanaan.
juhannuksena se sitten tapahtui poikaset kaikki kolme tai neljä, mutta kolme näin lentävän pesäpöntöstä ulos...vapauteen!
kas näin viiuuh...<3 ja kyllä jäi hiukan haikea olo kun ne ovat poissa olinhan seuraillut ja katsonut alituiseen kuinka emo vie ruokaa poikasilleen ja kaikkea muuta toimintaa ympärillä. Mustarastas on poikasineen pihallamme ja enköhän pian näe kirjosieppoakin poikasineen. Nyt kuitenkin paistaa aurinko ja on kaunista katsella valon ja varjon leikkejä! Olemme matkusteleet lähes päivittäin eri kaupungeissa aina kuitenkin illaksi kotiin ja illalla voisin vain alituiseen katsoa valoisaa tunnelmaa ja kuinka se pikkuhiljaa alkaa hämärtymään kohti yön kuulakkuuta.
Tulipa mieleeni, kun joitain vuosia sitten oli västäräkki tehnyt pesänsä meidän auton takapuskurin tukiraudan päälle, jossa sitten poikaset matkasivat kyydissä useitakin tunteja, mutta aina illaksi tulimme kotiin ja siinä se emo hyppelehti automme ympärillä hermostuneesti ja heti kun poistuimme autosta hyppäsi se ruokkimaan poikasiaan! Aina kun lähdimme ajelulle, niin emo hyppi verkkaisesti automme ympärillä, mutta emmehän osanneet aavistaakaan, että siellä oli ne poikueet.
Sen saatuamme tietää ei sen koommin autolla ajettu, ennenkuin pesä oli tyhjä. Näin itse omin silmin kuinka ne siellä piipittivät nokat auki!
Tämmöinen tapaus! Tässä alakuvassa ensimmäinen poikanen lentää iloisena ulos! Onnea tulevaan!<3
Pohjantähti köynnösruusu on kaartuen kääntynyt kohti ikkunaan ja amppelissa ei ole ruukkua, joten se ottaa heti sieltä paikkansa on kuin ruusupesä amppelissa.
olisin niin mielelläni näyttänyt paremmin otettuja kuvia niinkuin ne ovat luonnossa,, mutta kun en onnistu niin en, mutta kukkien nuput on hennon vaaleanpunaiset ja kukat lopulta puhtaan valkoiset.
tässä ikkunan takana naputtelen parasta aikaa ja katsomme toisiamme.
pöytä on sellaisessa hurlamhei järjestyksessä sillä en koskaan järjestele mitään kuvien ottamisen alkajaisiksi, tässäkin olen nyppinyt kuivat kukat kuppiin muutama päivä sitten eli ne eivät suinkaan ole siihen itse pudonneet kukasta kuppiin vaikkakin saattavat siltä näyttääkin. Muuten kyllä saatan siirrellä ja venksata mielin määrin jos siltä tuntuu ja ainahan on hyvä vaihdella ja muunnella erinäisiä asetelmia, niin ei jämähdä paikoilleen. Nautin suunnattomasti kaikesta kauniista, niin tässä ja nyt tai missä sitten ikinä liikunkaan, mieli pysyy hyvänä ja hymy kaunistaa, niin paljon on kaunista kaikkialla kesä on tavattoman kaunista aikaa tuoksuineen kuin myös kevät ja kuulakas syksykin puhumattakaan lumoavan kauniista talvesta,
mutta kuka nyt siitä nyt puhuisi... nyt on KESÄ<3
Aurinkoisen hyvän mielen tervehdys, pus!
